Säännöstelyrikokset ja törkeysarviointi huolintatoiminnassa

Säännöstelyrikokseen voi syyllistyä, jos rikkoo laissa tai muussa säännöksessä määrättyä säännöstelymääräystä. Säännöstelyrikos siis kriminalisoi useiden rikoslain ulkopuolisten säännösten rikkomisen. Säännöstelyrikokset eivät ole historiallisesti kovin yleisiä, mutta Venäjän hyökkäyssodan myötä esitutkintoja nimikkeellä on käynnistetty huomattava määrä.

Säännöstelyrikokset huolinta-alalla

Kuten edellä todettu, säännöstelyrikoksen tunnusmerkistön tarkoittamia säännöstelymääräyksiä on useissa eri kansallisissa ja ylikansallisissa säännöksissä. Huolitsija voi päätyä rikosvastuuseen varsinaisen viejän ohella toimiessaan tavaran viejän edustajana. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi on säädetty monia uusia vientirajoituksia ja pakotteita. Huolitsijan on oltava hyvin perillä alati päivittyvien pakotteiden ja rajoitteiden sisällöstä.

Teko voi olla rikosoikeudellisesti merkityksellinen vain tahallisesti tehtynä, mutta suomalaiset viranomaiset ovat katsoneet huolita-alan ammattilaisen vastuun vientirajoitteiden sisällön tuntemisesta melko ankaraksi. Tietämättömyyteen vetoaminen ei vapauta rikosvastuusta.

Teon törkeysarviointi

Rikoslain 46 luvun 2 §:n mukaan, jos sääntelyrikoksessa tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos on omiaan jollakin alueella tai koko maassa aiheuttamaan huomattavaa vaaraa väestön toimeentulolle, yhteiskunnan toiminnalle tai maan taloudelliselle puolustusvalmiudelle tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja säännöstelyrikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä säännöstelyrikoksesta.

Oikeuskirjallisuudessa on lähdetty siitä, että tavoitellun taloudellisen hyödyn määrän arvio on tehtävä silmällä pitäen rikoksella välittömästi tavoitellun taloudellisen hyödyn määrää. Suomalaisessa oikeuskäytännössä on katsottu, että yli 15 000 euron ylittävä taloudellinen hyöty on huomattava.

Jos tarkasteltavassa teossa viedyt tavarat ovat kokonaisuudessaan kiellettyjä, on oikeuskäytännössä tavoitelluksi hyödyksi katsottu tavaroiden kokonaisarvo. Näin ollen yli 15 000 euron arvoisten kiellettyjen tavaroiden vienti voitaisiin katsoa törkeäksi. Toisaalta oikeuskäytännössä on annettu painoarvoa myös laskennalliselle myyntivoitolle tuotteen hankintahinta huomioon ottaen.

Yhteenveto

Etenkin nykyisessä maailmantilanteessa pakotteiden ja kiellettyjen tavaroiden listojen päivittyessä jatkuvasti, on huolinta-alan ammattilaisella kasvanut riski syyllistyä kiellettyyn tekoon, sillä lähtökohtaisesti huolinta-alan toimijan on tunnettava kaikki säännöstelymääräykset. Huolinta-alan ammattilaisen on näin ollen hyvä konsultoida asiantuntevaa juristia voimassa olevasta lainsäädännöstä ja tullimenettelyistä.

Logistiikka- ja tulliasiat ovat osaamisemme ytimessä. Olemme kokeneita huolintaan liittyvissä riita- ja rikosasioissa. Ota yhteyttä ja varaa maksuton alkuneuvottelu.

Asianajotoimisto Honkanen & Piispanen
Yrittäjille ja yrityksille | 050 3740 323

Antti Piispanen
Varatuomari, toimitusjohtaja, asianajaja