Kilpailukielto ja kilpailukieltosopimus

Mikä on kilpailukielto ja kilpailukieltosopimus?

Nimensäkin mukaisesti kilpailukieltosopimuksella työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän toimintaa rajoittavasta kilpailukiellosta. Jos työntekijä päättää työsuhteensa, kilpailukielto rajoittaa uuden työsopimuksen solmimista sellaisen uuden työnantajan kanssa, joka kilpailee entisen työnantajan kanssa samalla toimialalla. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä myös rajoittamaan työntekijän oikeutta perustaa entisen työnantajan liiketoiminnan kanssa kilpaileva yritys. Tällaista kilpailukieltosopimusta koskee työlainsäädäntö.

Kilpailukieltoja löytyy myös muistakin yhteyksistä. Yhtiön osakkeenomistajien välisessä osakassopimuksessa sovitaan hyvinkin tavanomaisesti osakkaiden välisestä kilpailukiellosta. Tällaisia kilpailukieltoja ei pääsääntöisesti koske työlainsäädäntö ellei osakas ole työntekijään verrattavassa asemassa.

Tiesitkö, että usein myös yritysten erilaisissa sopimuksissa voidaan sopia osapuolia rajoittavasti ”kilpailukiellosta”. Tällaiset kilpailukiellot eroavat olennaisesti työntekijöitä tai osakkaita koskevista kilpailukielloista, eikä tällaisia kilpailukieltosopimuksia ei koske työlainsäädäntö. Niitä voi koskea kuitenkin kilpailulainsäädäntö. Katso kilpailulainsäädännöstä esimerkiksi täältä.

Kilpailukielto voi olla osa pääsopimusta sen erillisenä ehtona taikka omana erillisenä kilpailukieltosopimuksenaan. Kummastakin puhutaan kuitenkin tyypillisesti silti kilpailukieltosopimuksena.

Milloin kilpailukieltosopimus voidaan solmia?

Kilpailukieltosopimusten solmiminen on yleistä, mutta edellytykset sen solmimiselle ovat melko tiukat. Kilpailukieltosopimus voidaan solmia seuraavilla edellytyksillä, jos solmimiseen on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy:

• Työntekijän tehtävät liittyvät tuotekehitys- tai tutkimustoimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan, eikä muilla kilpailijoilla ole työnantajaan verrattuna vastaavanlaista osaamista.
• Yrityksellä on kilpailullisesti tärkeää tietotaitoa tai muuten suojattavaa tietoa, jolloin yrityksen asiakaskunnan suojelemiseksi kilpailukielto on perusteltu.
• Työntekijä on korkeassa ja tärkeässä asemassa työssä.

Huomioon tulee etenkin ottaa erityistilanteet yhtiön johtajiin ja osakkeenomistajiin liittyen, joita pääsääntöisesti kilpailukielto ei välttämättä koske.

Arviointi on aina tapauskohtaista, jolloin epävarmoissa tilanteissa suositeltavaa on ottaa yhteyttä asiantuntijaan.

Kuinka kauaksi aikaa kilpailukieltosopimus voidaan solmia?

Vuoden 2022 alusta voimassa olleen lainsäädäntömuutoksen myötä työntekijöiden kilpailukieltojen kestosta ja korvauksesta on tullut tarkempaa sääntelyä.

Mikäli kilpailukiellon kestoksi sovitaan maksimissaan kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle korvauksena kilpailukiellosta 40 prosenttia kilpailukiellon keston aikaisesta palkasta.

Mikäli kilpailukielto kestää enemmän kuin kuusi kuukautta, korvauksen prosentuaalinen määrä on 60. Kilpailukielto ei kuitenkaan voi kestää vuotta kauempaa.

Miten kilpailukiellon noudattamista tehostetaan?

Kilpailukiellon rikkomiseen liitetään tyypillisesti aina sopimussakkoehto. Sen määrä ei saa kuitenkaan koskaan ylittää työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukauden palkkaa. Tapauskohtaisesti, sopimussakon määrä voi siis olla hyvinkin merkittävä.

Mikäli sopimussakkoehtoa ei ole, työntekijällä on velvollisuus korvata työnantajalle aiheutunut vahinko kilpailukiellon rikkomisesta. Työnantajan on myös todistettava, että vahinkoa on todellisesti aiheutunut.

 

Oikeudellisten asioiden hoitamisen tulisi olla helppoa. Asianajaja Antti Piispanen auttaa yrittäjiä, startup-yrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
araa maksuton alkuneuvottelu ja käydään läpi, mitä kaikkea tulisi huomioida sinun ja yrityksesi tulevaisuutta silmällä pitäen.

 

Antti Piispanen
Varatuomari, toimitusjohtaja, asianajaja