Laina vai lahja – lahjaverotus lainanottajan riskinä ja tuore korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös (KHO 2026:54)

Lainoista sopiessa on syytä olla tarkkana

Läheisten välisissä suhteissa halutaan usein lainata rahaa tiettyä tarkoitusta varten. Melko tyypillistä on, että vanhemmat haluavat auttaa lapsensa opiskelun tai ensiasunnon kustannuksissa. Tällaiset varojen siirrot päätetään joskus toteuttaa esimerkiksi korottomina lainoina. Tällaisissa tilanteissa Verohallinto voi tarkastella vapaamuotoisia lainasopimuksia kuitenkin kriittisesti. Lainatessa läheiselle varoja lainan ja lahjan rajanveto tulee usein kysymykseen.

Äärimmäisessä tapauksessa kyseeseen voi tulla veronkiertoa koskevat säännökset, jolloin rikosvastuun syntyminen on mahdollista.

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkopäätös

Tapauksen taustoista. Korkein hallinto-oikeus antoi hiljattain mielenkiintoisen ratkaisun lainan ja lahjan rajanvedosta. Tapauksessa oli kysymys siitä, tuliko henkilön A vanhemmiltaan ottamaa lainaa käsitellä verotettavana lahjana. A oli saanut isältään 270 000 euron tilisiirron. A ja hänen vanhempansa olivat allekirjoittaneet velkakirjan, jonka mukaan A oli saanut vanhemmiltaan kyseisen summan lainaksi korotta. Lainan tarkoituksena oli asunnon osto. Velkakirjaan oli liitetty takaisinmaksusuunnitelma, jonka mukaan laina-aika oli 27 vuotta. Alkuun oli kolmen vuoden lyhennysvapaa jakso. Lyhennysten euromäärät oli sovittu asteittain kasvaviksi. Takaisinmaksusuunnitelman mukaan lainaa lyhennettäisiin neljä kertaa vuodessa.

Verohallinto toimitti lahjaverotuksen katsoen, että isältä saatu laina oli todellisuudessa lahja. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valitukset verotuksen oikaisulautakunnan päätöksistä. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään muun ohella sillä, että asiassa oli kyse vanhempien lapselleen tekemästä varojen siirrosta tilanteessa, jossa esitettyyn velkasuhteeseen liittyi suuri lainapääoma ja pitkä takaisinmaksuaika. Lainan ehtoihin kuului usean vuoden lyhennysvapaa sekä laina-ajan loppuun painottuva takaisinmaksu.

Hallinto-oikeus otti kokonaisarviona huomioon velan perusteista esitetyn selvityksen, lainansaajan varallisuusaseman lainansaantihetkellä sekä osapuolten olosuhteet, ja katsoi perintö- ja lahjaverolain 33 a §:n 1 momentin nojalla, että velkasuhteeseen oli liittynyt siinä määrin poikkeuksellisia piirteitä, ettei varojen siirtoa voitu pitää läheisten välisenä lainana.

Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset. Ratkaisun ytimessä oli tilisiirron oikeudellisen luonteen arviointi perintö- ja lahjaverolain säännösten näkökulmasta. Lisäksi korkein hallinto-oikeus arvioi, että voitiinko tilisiirto katsoa lahjaksi perintö- ja lahjaverolain 33 a §:n veronkiertosäännöksen nojalla. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että verovelvollisella on oikeus valita kannaltaan edullisin menettelyvaihtoehto, jos se vastaa oikeustoimen todellista luonnetta ja tarkoitusta sekä sisällöltään että muodollisesti. Näin ollen tilisiirtoa ei tullut katsoa lahjaksi veronkiertosäännöksen perusteella.

Laina vai lahja -kysymyksen arviointia

Lahjaverotuksessa tehdään usein oikaisuja suoritetuista varojen siirroista ilman veronkiertosäännöksen soveltamista. Kysymys on siis siitä, että verotuksessa katsotaan, ettei omaisuuden siirron todellinen luonne vastaa sen muotoa, mutta arviointi tehdäänkin perintö- ja lahjaverolain 1 §:n 1 momentin ja 18 §:n 1 momentin 1 kohdan lahjan käsitteen kautta. Laina vai lahja -kysymys on tästä hyvä esimerkki.

Laina vai lahja –arvioinnissa painoarvoa on vakiintuneesti esimerkiksi seuraavilla seikoilla:

• osapuolten sukulaisuussuhde
• pitkä laina-aika
• lainan korottomuus
• lainan vakuudettomuus
• velkakirjan laatimatta jättäminen
• velallisen alhainen takaisinmaksukyky
• lyhennyssuunnitelman puute tai poikkeavat ehdot
• myös velkojan korkea ikä taikka velallisen nuori ikä.

Luettelo on siis tunnusmerkistö riskitekijöistä, jotka saattavat johtaa siihen, että läheissuhteessa annettu laina voidaan tulkita verotuksessa lahjaksi. Tässä artikkelissa käsitellyssä ennakkoratkaisussa painoarvoa annettiin kuitenkin sille, että lainansaaja oli maksukykyinen ja erityisesti sille, että lainaa oli todellisuudessa maksettu takaisin suunnitellusti. Tapauksessa täyttyi kuitenkin myös useat em. tunnusmerkit, jotka olisivat puhuneet lainaksi katsomisen puolesta. Tapaus ei siis missään nimessä ollut selkeä eikä se suoraan anna selkeää kaavaa asianmukaisen läheissuhteen lainajärjestelyn toteuttamiseen. Arviointi on aina tapauskohtaista.

Lopuksi

Tässä artikkelissa käsitellyn ennakkotapauksen ja lainsäädännön valossa on selvää, että läheissuhteissa merkittävienkin varojen lainaaminen on mahdollista. Tuore ennakkopäätös näyttäytyy jopa melko verovelvollismyönteisenä. On hyvin mahdollista väittää, että tapauksessa olisi tullut kiinnittää enemmän huomioita velkojan ikään ja pitkään takaisinmaksuaikaan ja maksuehtoihin. Tapauksessa lainansaajan isä olisi ollut lainan takaisinmaksun lopussa 92-vuotias.

Lainanantajan ja yhtäältä lainanottajan tulee siis edelleen olla tarkkana, sillä lahjavero voi edelleen tulla kyseeseen. Tässä artikkelissa ei lyhyttä mainintaa lukuun ottamatta käsitelty mahdollista rikosvastuuta, joka voi syntyä esimerkiksi silloin, jos varojen siirron muodoksi on valittu keinotekoinen laina, jonka tarkoitus on välttää lahjavero.

Jos tarvitset apua perintö- tai lahjaverotuksellisissa tai muissa perintöoikeudellisiin asioissa, autamme mielellämme. Asiantuntijamme neuvovat myös yrityksiä ja yksityishenkilöitä kaikenlaisissa sopimusjärjestelyissä ja verotuksen oikaisumenettelyissä.

Varaa maksuton alkuneuvottelu täältä tai soita numeroon 010 319 2030 ja käydään läpi, mitä kaikkea tulisi huomioida saavuttaaksemme sinun tai yrityksesi kestävä oikeudellinen mielenrauha.