Tiedätkö mihin kilpailukieltosopimus sinua oikeasti velvoittaa?

Kilpailukieltosopimus löytyy yhä useamman työsopimuksen kyljestä. Se antaa työnantajalle mahdollisuuden rajoittaa työntekijän toimintaa tietyin edellytyksin työsuhteen päättymisen jälkeen.

Rajoitus voi koskea esimerkiksi työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen lakattua uusi työsopimus sellaisen yrityksen kanssa, joka harjoittaa aikaisemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Sen vuoksi kilpailukieltosopimus voi hankaloittaa merkittävästikin työpaikan vaihtoa.

Kun tiedät oikeutesi, osaat myös neuvotella kilpailukieltosopimuksen ehdoista. Ennen sopimuksen allekirjoittamista, lue tarkkaan mihin olet sitoutumassa.

Signing of an agreement

 

Kilpailukieltosopimus edellyttää erityisen painavaa syytä

 

Työntekijän kilpailevaa toimintaa tai työskentelyä kilpailijalla työsuhteen päättymisen jälkeen voidaan rajoittaa ainoastaan erityisen painavista syistä. Kilpailukieltosopimuksen erityisen painavan syyn arvioinnissa huomioidaan tarve suojata esimerkiksi yrityksen liike- ja ammattisalaisuuksia. Työnantajalla voi olla sellaista osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole käytössä.

Erityisen painavan syyn arvioinnissa huomioidaan myös työntekijän asema ja tehtävät. Työntekijän työskennellessä korkeassa asemassa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa tai muussa vastaavassa toiminnassa voi kilpailukieltosopimus olla perusteltu.

Kilpailukieltosopimusta ei saa kuitenkaan tehdä pelkästään kilpailun rajoittamiseksi. Esimerkiksi suorittavassa työssä työntekijä harvemmin on sellaisessa asemassa, jossa kilpailukieltosopimus olisi perusteltu.

 

Kilpailukieltosopimus on yleistynyt

 

Valtioneuvoston tekemän selvityksen mukaan kilpailukieltosopimus on niin vakiintunut osaksi työsopimuksia, että lain edellyttämä erityisen painavan syyn arvioinnin edellytys usein puuttuu. Kilpailukieltosopimus voi haitata merkittävästikin työntekijän uudelleentyöllistymistä ja sen takia kilpailukieltosopimukseen ei tule suhtautua kevyesti.

 

Kilpailukieltosopimuksen ja salassapitosopimuksen erot

 

Lähtökohta on, että työntekijän salassapitovelvollisuus lakkaa työsopimuslain mukaan työsuhteen päätyttyä. Työnantaja ja työntekijä voivat tehdä kuitenkin vielä erillisen salassapitosopimuksen.

Salassapitositoumus jatkaa salassapitovelvollisuutta työsopimuksen päättymisen jälkeenkin. Salassapitosopimuksen tekemiseen ei siis tarvita erityisen painavia syitä, toisin kuin kilpailukieltosopimukseen. Salassapitosopimus usein myös riittää turvaamaan työnantajan suojaamistarpeet.

 

Kilpailukiellon rajaus helpottaa uudelleentyöllistymistä

 

Kilpailukiellon kesto voi olla korkeintaan kuusi kuukautta. Kuitenkin vuoden mittainen rajoitus on mahdollinen, jos työnantaja maksaa kohtuullisen korvauksen.

Kilpailukieltosopimusta laadittaessa on suositeltavaa kilpailukiellon kohteen määrittely. Kilpailevan toiminnan rajaus voi olla esimerkiksi maantieteellinen, tehtävä- tai yrityskohtainen. Täsmällinen rajaus helpottaa työntekijän työpaikan vaihtoa.

 

Pyri neuvottelemaan sopimussakosta ja sen suuruudesta

 

Kilpailukieltosopimuksesta löytyy usein ehto sopimussakosta. Sopimussakko on työntekijän ja työnantajan sopimukseen perustuva vakiomääräinen korvaus. Sopimussakko lankeaa maksettavaksi, jos työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta.

Sovittava sopimussakko ei riipu vahingon suuruudesta. Työntekijä joutuu maksamaan koko sopimussakon, jos rikkoo kilpailukieltosopimusta. On siis suositeltavaa neuvotella joko kokonaan sopimussakkoehdon poistamisesta tai sakon suuruudesta.

Työsopimuslain mukaan sopimussakon yläraja on kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Enimmäismäärä ei tosin koske sellaisia työntekijöitä, jotka ovat tai rinnastuvat tehtäviensä ja asemansa perusteella johtotehtävissä oleviin henkilöihin.

Jos sopimussakon suuruudesta ei ole sovittu, työntekijä on velvollinen korvaamaan ainoastaan kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuneen vahingon. Tällöin korvauksen määrä voi olla merkittävästikin pienempi, mitä kiinteämääräinen sopimussakko olisi.

 

Milloin kilpailukieltosopimus on mitätön?

 

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus on mitätön niiltä osin, kun se on tehty poiketen edellä kerrotusta työntekijän vahingoksi. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, mikäli työsopimus on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

On huomioitava, että kilpailukieltosopimuksiin on tulossa muutoksia nykyisen hallituksen toimesta mahdollisesti jo syksyllä.

 

Sinua voisi kiinnostaa lukea myös

Etätyösopimus tuo selkeyttä etätyöjärjestelyyn

Viisi kysymystä oikeusturvavakuutuksesta

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen

 

Jutellaan ja kartoitetaan sinun tarpeesi

 

OTA YHTEYTTÄ