Ennakkoperintö – mikä se on ja miten se toimii?

Ennakkoperintö käsitteenä on varmasti monelle tuttu: se on perittävän elinaikanaan perilliselle antama rahanarvoinen lahja, joka huomioidaan myöhemmin perinnönjaossa. Harvemmin kuitenkaan ihmiset ovat selvillä siitä, mitä ennakkoperinnöllä tarkoitetaan käytännön tasolla. Ennakkoperintöihin liittyvä selvittely voi pahimmillaan olla hyvin hankala kokonaisuus, johon tarvitsee oikeusoppineen apua.

Tasa-arvon säilyminen on ennakkoperinnön lähtökohta

 

Ennakkoperintöjärjestelmä pyrkii perillisten tasa-arvon säilyttämiseen perinnönjaossa. Perinnönjaossa ennakkoperintöä huomioon otettaessa lähdetään aina siitä ajatuksesta, ettei perittävällä eli lahjan antajalla ole ollut suosiotarkoitusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhden lapsen saama ennakkoperintö otetaan huomioon perintöä jaettaessa sisarusten kesken.

Kyseessä ei katsota olevan ennakkoperintö, mikäli kaikille rintaperillisille annetaan samansuuruiset lahjat tai lahja ei muutoin ole epäsuhdassa antajan oloihin. Ennakkoperintöolettaman voi myös kumota tekemällä siitä nimenomaisen merkinnän lahjakirjaan. Tällä on merkitystä verotuksen kannalta.

Jos lahjanantaja eli perittävä on määrännyt, ettei tietty lahja ole ennakkoperintöä, syntyy olettama suosimistarkoituksesta. Silloin tarkoituksellisesti suositaan yhtä perillistä eikä ennakkoperintöolettamaa voi kumota lahjakirjamerkinnällä. Tällä on tarkoitus estää se, ettei lahjan antaja anna sellaista lahjaa, jota ei lainkaan huomioida lakiosaa laskettaessa.

Onko ennakkoperintöä kannattava antaa?

 

Ennakkoperinnön antamisen kannattavuudesta on eriäviä mielipiteitä. Ennakkoperintöä antamalla on melko hankalaa suosia yksittäistä perillistä. Vaikka perinnönjaossa lahjaa ei huomioitaisi ennakkoperintönä, voitaisiin se tulkita suosiolahjaksi. Täysin sallittua on, että perittävä eläessään jakaa omaisuutensa tasavertaisesti perillistensä kesken ja näin ehkäisisi mahdolliset perintökiistat. Perittävän on luonnollisesti otettava huomioon, onko tämä itselle taloudellisesti kestävä vaihtoehto.

Ennakkoperinnön hyötyihin liittyvät myös verotukselliset kysymykset. Tosiasiassa ennakkoperintö on verotusmielessä harhaanjohtava käsite, sillä sitä verotetaan kuten lahjaa. Ennakkoperinnöstä maksetaan sen saamishetken arvon mukainen lahjavero. Lahjavero kuitenkin huomioidaan vähennyksenä perittävän kuoltua maksettavassa perintöverossa. Jos lahjavero on ollut suurempi mitä perintövero olisi, erotusta ei kuitenkaan hyvitetä.

Kolmen vuoden välein lahjoittaa saa verovapaasti aina 5000 euroon asti. Näin ollen suurimman hyödyn tavoittaa jakamalla lahjoitukset mahdollisimman pitkälle aikavälille.

 

Sinua voisi kiinnostaa lukea myös

Kenen rahatilanteen haluat turvata perinnölläsi?

Kanteen nostaminen, kannattaako?

Matti Honkanen ja Antti Piispanen Q&A

 

Jutellaan ja kartoitetaan sinun tarpeesi

 

OTA YHTEYTTÄ